Amherstia

Puro sangue lusitano -tamma
Voikko, 152 cm

s. 20.06.2015, nyt 6-vuotias (reaali)

Harrasteratsu, ko: heA
VHRY: SAA, jousiammunta

Kasvattaja Haras de Lopo,
Omistaja Isaak Elch, VRL-01544

Asuu Terälän tallilla

   

Lyra on rauhallinen ja kiltti tamma.

   Vermelho
psl, rtkm, 167 cm, EVM
{
    Barão VII
psl, rtkm, 170 cm, EVM
{
Rei Rubro II
Roxa
   Maravilhosa
psl, rt, 164 cm, EVM
{
Isaque
Juíza
   Amarílis de Lopo
psl, vkk, 159 cm, EVM
{
   Contramestre
psl, cre, 161 cm, EVM
{
Marinheiro XIII
Ópera
   Girassol de Luxo
psl, rt, 157 cm, EVM
{
Olimpo
Lissabon

VHRY
31.10.2021 VHRY Cup Vinterhus, skill at arms, hunting I - 22/29
31.10.2021 VHRY Cup Vinterhus, Ratsastusjousiammunta, unkarilainen rata - 22/34

KRJ
00.00.0000 Kilpapaikka, luokka - sijoitus

Elokuussa 2021
"Kuulin, että ostit hevosen. Eikö ole vähän huono hetki, kun ne sinun opintosikin ovat kesken?"
"Opintoni ovat oikein hyvässä vaiheessa ja minulle kuuluu myös ihan hyvää, kiitos vain kysymästä. Hevoselle nyt ei ole koskaan hyvää hetkeä, joten otin sen nyt."
"Aivan. Tiedät kai sitten mitä teet. Veljesi kävi muuten täällä. Hän on saanut hyvän työpaikan yleislääkärinä Berliinissä. Voisit sinäkin tulla joskus poikkeamaan täällä."
"Okei. En tiedä vielä. Oliko sulla muuta?"
"Ei. Ilmoittele, kun olisit tulossa Saksaan. Herbert haluaisi myös viimein tutustua sinuun."
"Selvä. Minulla on nyt menoa, moi nyt."
Isaak lopetti puhelun ja sulloi puhelimensa takkinsa taskuun. Jos joku asia häntä syletti, niin äitinsä kanssa jutteleminen asioista, jotka olivat naisen mielestä vääränlaisia. Äidillä oli ärsyttävä tapa arvostella muiden tekemisiä ja päätöksiä ja vaikka Isaakilla ei aikuisena ihmisenä olekaan mitään tarvetta kuunnella muiden mielipiteitä, koki hän arvostelut tietenkin inhottavana. Etenkin, kun hänen asioitaan juoruttiin Saksan-sukulaisten keskuudessa alentavaan sävyyn.
Saksaan ei ole kyllä lähdössä, vaikka mikä olisi. Mitään narinaa en jaksa mennä kuuntelemaan. Että hänen pitikin soittaa juuri nyt -- Lyra alkoi yllättäen steppaamaan kumisuan alla ja näytti huolestunutta ilmettä. Tammalla oli todella hyvä ihmislukutaito, ja selvästi tamma yritti toiminnallaan rauhoitella negatiivista energiaa vuotavaa Isaakia. "Äh anteeksi Lyra, ei ollut tarkoitus!" Mies taputti korvan takaa voikkoa, joka onneksi rentoutui nopeasti ja jatkoi taas heinän syömistä. "On hyvä, että edes joku meistä osaa sanoa stop kun tilanne sitä vaatii."


Isaak Edmund Elch

Syntynyt 16. marraskuuta 1993. Laborantti, lopputyötä vaille valmis insinööri (AMK).
"Ratsastelija", historiallisten lajien harrastaja.
(Folk)metallimiehenä pukeutuu useimmiten tummiin vaatteisiin sekä Dr. Martenseihin, pitää myös paljon keskiaikais- ja viikinkiaiheisia sormuksia sekä kaula- ja käsikoruja. Korpinmustaksi värjättyjä piikkisuoria hiuksiaan hän pitää yleensä auki tai poninhännällä.
Luonteeltaan Isaak ei ole se kaikista sosiaalisin ja väsyy isoissa porukoissa, mutta tutustuu kyllä mielellään uusiin ihmisiin ja puhetta riittää varsinkin silloin, kun on mieluisa keskustelunaihe (metallimusiikki ja tietenkin hevoset).

"Isaak Edmund Elch" lukee passissa, mutta Isaak riittää vallan hyvin. Vaikka koko Isaakin suku Suomessa majailevaa isää lukuunottamatta Saksassa asuukin, mies ei itse saksaa osaa sanaakaan eikä välitä sukujuhliin osallistumisestakaan huolimatta joka vuosi hänelle tulevista kutsuista Leipzigissä sijaitsevalle sukulinnalle. Isaakilla on kaksi vuotta vanhempi veli, Erik, joka muutti Saksaan 18-vuotiaana.

Isaakin ensikosketus hevosiin tapahtui 9-vuotiaana, kun naapurin maatilalle muutti ravihevosia harrastava perhe. Kolme suomenhevosravuria kiinnostivat Isaakia kovasti ja yhtä niistä, vanhaa ruunaa, poika sai käydä harjailemassa aina kun siltä tuntui. Aluksi Isaakia eläimet pelottivat, olivathan ne isoja ja joskus myös äänekkäitäkin ja nopeita liikkeissään, mutta jännityksestä huolimatta poika halusi niitä silitellä ja käsitellä. Jossain välissä Isaakia alkoi kiinnostamaan myös ratsastus, mutta koska ravihevosia ei siihen oltu tarkoitettu, marssi hän äitinsä kanssa paikalliseen ratsastuskouluun, jossa hän aloitti viikottaiset ratsastustunnit. Isaak ratsasti aluksi poneilla ja suomenhevosilla ja siirtyi myöhemmin kokemusta kerryttäessään ratsastamaan säännöllisesti ratsastuksenopettajansa andalusialaisruunaa Fuegoa. Kimo Fuego oli helppo ja kiva hoitaa, mutta haastava ratsastaa. Alku hevosen kanssa ei ollut helppo ja sekös Isaakia turhautti, sillä hänestä tuntui että hevonen sekä hän itse puhuivat ihan eri kieliä keskenään, mutta opettaja oli toista mieltä. Lopulta kuukausien yhteistyön jälkeen alkoivat palaset loksahtelemaan ja ratsukosta alkoi tulla harmoninen kokonaisuus ja Isaakikin ymmärsi lopulta, millaista on olla yhtä hevosen kanssa.

Ensin kaksoistutkinnon loppuunsuorittamisen ja sen jälkeen insinööriopintojen viedessä kaiken ajan joutui mies keskeyttämään ratsastusharrastuksensa muutamaksi vuodeksi, mutta jatkaessaan ratsastusta hän aloitti tunnit jälleen samalla tallilla kuin missä oli koko nuoruutensa käynyt. Ratsastuksenopettajansa suosituksesta Isaak lähti etsimään omaa hevosta ja koska jo edesmennyt Fuego oli jättänyt niin ison aukon miehen sydämeen, lähti hän etsimään itselleen omaa iberialaista. Portugalin markkinoilta löytyi voikko lusitanotamma, Amherstia, joka muutti Suomeen kesällä 2021 Isaakin omaksi hevoseksi.


TAUSTAKUVAN © TOPTAL SUBTLE PATTERNS (CC BY-SA 3.0) - KAIKEN MUUN © JODOCHUS 2021-, KOPIOIMINEN KIELLETTY
VIRTUAALIHEVONEN - A SIM GAME HORSE